Lumiukko

"On ukko rinteessä yksinään

talvisäässä, nokka jäässä.

Hän seisoo uljaana mietteissään

talvisäässä, nokka jäässä.

On nappisilmät ja naurusuu

ja kainalossa oksa koivupuun.

Talvisäässä, nokka jäässä.

Näin seisoo hangessa ukko tää

eipä karkaa, eipä karkaa

Vaan kirkas aurinko lämmittää 

ukko parkaa, aivan arkaa.

Hän lämpöaalloista hermostuu

niin, että enää ei oo naurusuu

kohta karkaa, kohta karkaa.

On ukko pois eikä häntää nää

minne ehti veikko rehti.

Vaan nytpä rinteestä pilkistää 

leskenlehti, leskenlehti.

Kun talvi pois on ja paljas maa

niin uuden perheen sinne kasvattaa

leskenlehti, leskenlehti."

Kevätaurinko saa vedet tippumaan räystäiltä, 

Pihan lumiukolta ja lumiakalta 

oli päät tippuneet päivällä. 

Raukkaparoilta.

Onneksi jääkapin ovessa oleva lumiukko jaksaa hymyillä 

eikä vielä ainakaan ole osoittanut sulamisen merkkejä.

Kevätauringon lämpöä jokaiselle! <3