Voi, kukka!

Muumipeikon juhannusruno

Pään painan ruohikolle

ja oion jalkojain.

En jaksa pohdiskella, 

mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä, 

mä päivän kultaan jään. 

Mä tunnen kaikki tuoksut 

ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen, 

voi ottaa jättää paikoilleen 

tai olla niin kuin luonnostaan 

ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään, 

on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

-Tove Jansson

Nautitaan

"Onnellinen on se ihminen,

joka osaa nauttia pienistä asioista,

arkipäiväisistä tapahtumista

auringonpaisteesta, linnuista langoilla,

aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta,

aamun lehdestä postilaatikossa,

vastaantulevasta ystävästä -

Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja

menemällä niiden ohitse."

-Tommy Tabermann

Pieniä, vikkeliä jalkoja

Pienten jalkojen töminää.

Pieniä vikkeliä kesätyttöjä.

Heidän kanssa olen viettänyt 

parhaimmat kesäpäiväni. <3

Sorsa

"Valaiseva kesäyö.

Raotan sälekaihdinta.

Valoisuus loistaa sisään

 kaihtimien kapeista raoista.

Aurinko ei laske ollenkaan.

On yötön yö.

Tuuletusikkuna on vieressäni auki.

Yön raikkaus leyhyttelee yöpaitaani.

Kuuluu vain punakylkirastaan laulu.

Sen lajitoveritkin ovat hiljentyneet 

kuuntelemaan, mitä rastaalla

on kerrottavaa.

Tunnen itseni onnelliseksi.

On kesä."

Kuten tässä runossa,

minäkin olen ihastellut ja nauttinut yöttömästä yöstä.

Valoisuudesta, iltalenkeistä ja näistä suloisista sorsapoikueista.

Ihania kesäpäiviä aivan jokaiselle! <3

Muistakaa rentoutua!

Metsäkurjenpolvi

Pidän hurjan pajon metsäkurjenpolvista.

Minun kesäkukkani. <3 

Tutustuin siiihen toden teolla vuosia sitten,

 kun seitsemännen luokan päätyttyä 

saimme kesäläksyksi kerätä kasvion.

Minä pidin siitä puuhasta. 

Olen aina pitänyt kukista ja luonnon seuraamisesta,

 mutta silloin kiinnostus biologiaan syttyi toden teolla. 

Jo pikkutyttönä yritin hoitaa ja vaalia naapurin mummolta saamaani kukkaa.

 Mutta se kukka ei pitänyt parvekkeen vierellä olevasta

 aina aurinkoisesta paikasta.

 Ja leikkiessä taisi kastelukin aina välillä unohtua. 

Opin ja osaan vieläkin tunnistaa ne kaikki viisikymmentä kasvia, 

jotka kasvioon täytyi kerätä.

Vanamo, kielo, metsätähti ja suopursu ovat myös suosikkejani. 

 Ohdakkeesta taidan pitää vähiten. ;)

Heinäkuu

Heinäkuu kukkii. <3

Rannalla

Suolaisen meriveden tuoksu.

Hiekkaa varpaiden välissä.

Helteen uuvuttamana on ihanaa

viilentyä pulahtamalla lähes tyyneen veteen. <3

Loma alkakoon

Lomatunnelmaan pääseminen vie aina aikaa.

Ajatukset usein pyörivät työ- tai kouluasioissa.

Tänä vuonna se tuntui erityisen vaikealta.

Eräänä iltana kasvi-/kukkamaalla se sitten tuli,

totaalinen lomatunnelma ja rentoutuminen.

Luonto on ihmeellinen.

Sen seuraaminen, siellä kuljeskelu ja siellä puuhailu

tekee ihmeitä.

Kuunnelkaa ja katselkaa ympärillenne. 

Siellä on voimaannuttavia asioita. <3

Pikkuhiljaa alkaa perennapenkki valmistua.

Särkynytsydän, Kalliokielo ja Kevätpikkusydän pitävät sitä pystyssä.

Pelastin ne raukat remontin alla olevalta pihalta 

ja kuskasin kasvimaan nurkkaan ilostuttamaan. 

Kohta maistellaan manikoita ja  salaattia, herneitä ja uusia pottuja.

Näiden kuvien oton jälkeen kasvu on ollut hurjaa. 

Reppuretkihaaveita

Pian on taas näiden reppuretkien aika.

Sääskiparvet, suon viileys jaloissa ja rauha.

Jossain pyrähtää kurki lentoon ja lammen toisella rannalla

pitää joutsenpariskunta kotiaan. 

Käsivarella ämpäri, jonka pohja alkaa täyttyä hilloista.

Kahvihetki, tuulen suhistessa hiljaa ja keveästi.

Toivottavasti tänäkin vuonna pääsen tuollaiselle retkelle.

Kuvat ovat viime kesältä. <3